| Tekijä | Viesti | ||
     jv |
Alustavia kokemuksia ruokohelven viljelystä, 2006 - 2007 ======================================================== Päätin sitten viime vuonna kokeilun- ja vaihtelunhalusta kokeilla ruokohelpeä. Pohjatietoa viljelyyn löytyy pdf-muodossa niin Vapolta kuin MTT:n tutkimuksista. Muutamia näistä löytyy mm. http://littlepenquin.no-ip.info/pdf/ Helpin pitäisi olla suhteellisen vaatimaton kasvupaikkansa suhteen, tietysti suo- ja multavempi maa kasvaa parhaiten. Happamuudestakaan ei normaalilla pellonpohjalla pitäisi tulla ongelmia. Lohko ei saisi olla mikään varjoinen metsäpelto - kasvaa kyllä mutta korjuu menee hankalaksi kun kasvusto ei kuivu eikä lumi sula tasaisesti. Kivet pitäisi keräillä tarkoin pois (niittoa ajatellen) ja juolavehnä torjua mielellään edellisenä syksynä. Pelto pitäisi saada mahdollisimman tasaiseksi. Vastaa siis vaikkapa tuorerehunurmen perustamista. KASVUKAUSI 2006 ===================================================================== - Syksyllä 2005 myrkytin juolavehnän siltä osalta lohkoa, jossa sitä oli mainittavasti havaittavissa. Tämä oli ensimmäinen virhe, olisi pitänyt myrkyttää koko ala. Multamaa kynnettiin ja kovempi osuus kultivoitiin. - Keväällä 2006 kun viljat oli saatu maahan, siirryttiin 21.5. helpin kylvöön. Muokkasin hyvin matalaan (<3 cm) ja kylvin noin 15 kg/ha, lannoitetta 50N 20P. Siementäkin jäi tähteeksi muutama kymmenen kiloa - siemen oli peräisin Vapon kumppanilta, Suo Oy:ltä. Kylvö saattoi mennä hiukan syvään - mikä ilmeisesti oli vain hyvä asia kesän tulevia säitä ajatellen.  - Noin viikon päästä satoikin aika mukavasti, tosin savisin osuus kuorettui hieman. En kuitenkaan lähde rikkomaan. - Sitten vettä ei juurikaan taivaalta näkynyt, noin 3 viikkoa myöhemmin alkoi kuitenkin hentoja heinänpiikkejä näkyä. Samoin rikkaruohoja... - Koska savisin osuus näytti kovasti harvalta, päätin 29.6. suorittaa paikkauskylvöä. Vanhan McCormick-kone kolmeviitosen perään, lippa silmille, tähteeksi jääneet siemenet laatikkoon ja edelliseen kylvöön nähden ristiin ajaen. Helle oli melkoinen tuolloinkin. - Helpi kehittyy jokatapauksessa alussa hii-taas-tiii. Tai vieläkin hitaammin... Ja niin kuivaa ei taas voi olla, etteikö savikka kasva kiitettävää vauhtia. - 15.7. näyttää siltä että mulla on a-luokan savikkaviljelys. Siispä MCPA:ta pönttöön ja menoksi. Samalla meni valvatinkin 1.sukupolvi. Helpi taas ei näytä edistyvän yhtään. Paikkauskylvön jälkeen ei satanut kai kuukauteen joten snäyttää siltä että tämä ei nyt oikein mennyt putkeen. Juolavehnää alkaa hiljalleen pukata siltä alalta, mitä ei edellisenä syksynä käsitelty. Ei paljoa, mutta siellä täällä on pieniä laikkuja. - Heinäkuun lopulla tilanne näyttää vielä lohduttomammalle. Kuivuus vaan jatkuu. Soittelen Vapolle, ja siellä viljelyvastaava lohduttelee, että heidän tämän kevään Vihdin koekenttänsä näyttää yhtä lohduttomalta. Yhdessä arvuutellaan että mitä nyt pitäisi tehdä. - Maataloussihteeri tekee satovahinkoarvion ja päätetään ettei tehdä mitään, katsotaan miltä tilanne näyttää ensi kesänä. Jokatapauksessa sadontoimitusvelvoite siirtyy yhdellä vuodella eteenpäin. - Juolavehnä alkaa lisääntyä huolestuttavassa määrin muuten lähes paljaalla pellolla. Hetken jo suunnittelin rakentaa jonkinlaisen simppelin sivelypuomin juolan päänmenoksi, mutta sitten alkavat puinnit ja moiset ideat unohtuvat. -Syksyllä saadaan vettäkin, nyt lähtevät paikkakylvötkin itämään ja muutenkin harva kasvusto alkaa saada vähän lehteen leveyttä. Täytyy vaan seurailla mitä tuleman pitää. Erittäin pitkään jatkunut lämmin kausi selvästi pelastaa tilannetta. Ruokohelpi kun ei kai oikein jaksa talvehtia ellei se saa siirrettyä riittävää määrää ravinteita takaisin juureen, ja 3-5 cm korkeasta kasvustosta ei ole paljoa siirrrettävää. Normaalisti kasvuston pitäisi olla ekana syksynä 50-80 cm korkeaa ja tämä on tosiaan sen viisi senttiä :-/ -Yhteenveto: eipä juuri olisi voinut huonompaa perustamiskesää kohdalle sattua. KASVUKAUSI 2007 ===================================================================== -Lumet lähtivät myös ennätysaikaisin. En osaa sanoa oliko tämä hyvä vai paha. Noin 10 kovan pakkasaamun jälkeen näyttää siltä, että edellisvuoden paikkakylvös kuoli nyt keväällä. Vähän reilumman juuren omaavat lähtevät kasvuun, lehtien kärjet ilmeisesti paleltuivat jossakin vaiheessa, näyttää samalta kuin kovan hallan kokenut ohrapelto. Mutta kasvaa se kuitenkin - paitsi aukkopaikoissa. - Viljankylvöjen jälkeen roiskin vähän apulantaa - kaukosäädöllä valikoiden sen mukaan onko ao. kohdassa mitään lannoitettavaa. Vaikuttaa, että 30 % alasta voi olla ihan ok, 30% tyydyttävää ja viimeinen kolmannes sitten vähän arvoitus. - Hei, kuka rötväle sinne on saunakukkaa mennyt kylvämään?? Tulee kiire hakea hyvinvarustetusta ja palvelevasta maatalouskaupasta Primusta ja suorittaa taas valikoivaa täsmätorjuntaa. Missä ihmeessä ruiskun kaikki osat ovat....? - Normaalikuntoinen helpikasvusto pitäisi jättää alleen kaikki tavalliset rikat - mutta tämä ei nyt taida olla ihan normaalikuntoinen :-( Eli normaalisti torjunta-aineita ei tarvita kuin ensimmäisenä vuonna jos kaikki menee edes sinnepäin. - Vähän vaikuttaisi, että juolavehnäkin on ainakin tällä hetkellä hiukan häviöllä. Aika näyttää sitten kumpi on tulevaisuuden bioenergiaa - juola vai helpi :-) Tähän aikaan ei kannata edes yrittää myrkyttää juolaa - ei se tehoa kuitenkaan kunnolla. -Tänään 26.5. helpi on keskimäärin reilun 30 cm korkeaa niinkuin huonosta kuvasta ehkä näkyy. Vähän huonosti erottuu kirkas viivoitin tuossa.  Alla näkyy edellisen vuoden kulottunutta kasvustoa.  Yleisnäkymä näyttää tältä - heikommat kohdat eivät sattuneet kuvan alueelle :-)  - Täytyy seuraavaksi selvitellä, että miten onnistuisi syysniitto - se kevätversio taitaa olla vähän haasteellinen. Ja katsotaan mitä kesän aikana tapahtuu. ProAgriastakin pitäisi tulla joku neuvoja tilannetta tutkimaan kun ehtii. Onhan tämä mielenkiintoista ihmeteltävää. | ||
| jv |
Vauhdilla alkaa kasvaa - tänään 30.5. näkyy olevan yli puolimetristä. | ||
| jv |
7.6 pituutta löytyy noin 80 cm. | ||
| jv |
16.6. noin 130 parhaimmillaan. Tuo on ovela - kun tähkä alkaa tulla esiin, se muistuttaa hyvin paljon timoteitä. Vasta vähän myöhemmin se muuttuu lovekkaaksi ja saa lopulta oman muotonsa.  | ||
| jv |
Vähän päässyt unohtumaan tämän päivitys. Mutta nyt 28.7. kasvusto on parhaimmillaan yli 2 m korkeaa - aukkoisemmatkin kohdat ovat saaneet melko tuuheaa 1. vuoden kasvua, joka ei vielä tänä vuonna tähkää tee. Joihinkin paikkoihin yrittää myös saunakukkaa ja valvattia, pitänee torjua vielä ensi keväänäkin. Osa yrittää vähän lakoillakin kun vettä saatiin viimeyönäkin enemmän kuin tilauksessa oli :-) Ilmeisesti pituutta ei enää enempää ole luvassa, mutta lehtimassa jatkaa vielä kasvamistaan. | ||
| jv |
Näin elokuun lopulla näkyy alkavan siirtää ravinteita takaisin juurakkoon - väri vaihtuu hiljalleen.  | ||
| Carraro |
No ei varsinaista kokemusta vielä, mutta tuolla pohjosemmassa kun tuli noita nevoja kierrettyä niin havaitsin että ruokohelpeä alkaa olemaan sielläkin jo jonkin verran turvetuotannosta poistuneilla suolohkoilla. Kurkinevalla pyhäsalmessa oli muistaakseni jopa satakunta hehtaaria ja isot paalikasat tien laidassa. | ||
| jv |
Syysniittoon ei vielä tullut lupaa, homma on tutkimuksen alla vielä. Mutta todennäköisesti jo ensi syksynä saa niittää jos haluaa. | ||
| Ari |
Vapo ei antanut lupaa syys-talviniittoon,mulla on nyt niitossa 5 ha. Pääsis vaan irti sopimuksesta,läheltä sais paremman hinnan niin ei tarvis tappiolla viljellä. | ||
| jv |
Juu eipä tuo näillä viljan hinnoilla ole enää kovinkaan houkutteleva vaihtoehto muutenkaan. Tietysti jos öljyn ja lannoitteiden hinnat jatkavat vielä vuoden nykyistä nousuvauhtiaan, niin sitten ei olekaan ihan selvä juttu. Mä olisin päässyt kyllä eroon jo ekan (osin epäonnistuneen) perustamisvuoden jälkeen. Tai ainakin viljelyvastaava kysyi, että haluatko jatkaa vai mitä tehdään. Pidin tätä aika yllättävänä kysymyksenä. Jospa tuo kuitenkin toimisi edes maanparannuksena yhden sukupolven viljalla ollella lohkolla. Lannoitukseksi kun vielä keksisi jotain muuta kuin Kemiran tms. tavaraa. | ||
| jv |
Läksin kävelemään pellolle, ajatuksena tutkia josko se jossain vaiheessa olisi riittävän kuiva. Yllätys oli suuri, kun huomasin, että helpihän kasvaa jo uutta, 5 sentin vihreää piippaa on siellä täällä läpi kasvamassa. Tuli kiire hakea niittovehje, eikä maakaan tuntunut olevan yhtään märkää. Vähän hirvitti alkuun että mitähän siitä niittämisestä tulee, kun helpi oli oikein laossa ja takussa. Monessa yhteydessä vielä on peloteltu, että niitossa puolet saattaa jäädä sänkeen. Joko italiaanot ovat tehneet tavallista toimivamman niittokoneen, tai sitten pelottelut ovat hieman liioiteltuja. Ainakin homma tuntuu toimivan tähän saakka ilman murheita.  | ||
| jv |
No niin.. jos niitto sujui, niin samaa ei oikein voi sanoa paalauskarhojen tekemisestä :-/ Tavara on kevyttä, pitkää, haurasta mutta tilaa vievää. Kokeilin kelapöyhintä, mutta se murskaa liikaa ja karhotuspellit saavat silti aikaan tukkoja ja kasoja kun tavaraa on reilummin.  Wanha Viconin pyöröharava toimi osittain paremmin - se ei murskaa - mutta on taas erittäin herkkä tuulelle. Ja tuolla aukeallahan ei koskaan tuule, ei... Mokoman hössökarheen siirtäminen vastatuuleen tuntuu samalta kuin höyhenien heittäminen. Tuulen painamana tavara ei irtoa haravasta vaan alkaa pyöriä ympäri ja lopulta lentää minne lentää. Myötätuuleen siirtyy kyllä suurempikin mälli :-)  Parhaiten homma kävi iltakasteella tyynessä.  Lopulta päädyin paalaukseen osittain suoraan niittokoneen jäljestä, toinen ajoi koko ajan Viconilla edeltä reunaa vähän karhontapaiselle niiton päälle, ja toinen seurasi paalaimella sen mitä noukkimen leveys piisasi perästä. Paaliin tuo meni muuten liukkaasti, eikä ongelmia ilmennyt. | ||
| jv |
Lopputulos tähän mennessä:  |